Hiljaista

Taas eletään salaisuuksien aikaa... äitienpäivä lähestyy hurjaa vauhtia, meidän äitienpäivä koostuu tänä vuonna kurasta, kartongista ja kakkuaineista. Lopullinen tulos paljastuu äitienpävänä  askartelublogin puolella.

Vappu kaiketi tarvitsee myös oman huomionsa: Tiistaina otimme jo varaslähdon vappuun, kun vietimme kauden viimeisen liikuntahallipäivän hieman erilaisissa tunnelmissa ilmapalloja täytellessä. Tai tehtiin siellä jotain muutakin, päästettiin isommat puuhaamaan ohjatusti ja jaettiin halli isojen ja pienten puoleen. "Vieraitakin" kutsuttiin meidän kanssa puuhailemaan.

Tällä viikolla on suunniteltu myös tulevaa kevättapahtumaa ja jaettu perheille kutsuja. Jotain pientä tietoa saatiin myös syksyn ryhmistä, mutta valitettavasti omalla kohdallani syksyn ryhmä on vielä aika hataralla pohjalla. Toisaalta taas kesä  on tulossa, ja pitkä loma.

Ja mikä erikoista: tänään ei ole maanantai, vaan torstai ja ulkona paistaa aurinko. Nautitaan nyt siitä!

Taas maanantai

Tänään paistaa aurinko!

Kerrankin maanantai näyttää hyvältä, joskin taas osa lapsista on sairaana ja osa vapaalla, joten viikko on aloitettu kevyesti yhden lapsen kanssa. Onneksi ulkona löytyy kavereita, ettei ihan tylsistytä. 

Toivottavasti porukka olisi huomenna kasassa, koska saamme esimiehen seuraksemme koko päiväksi. Täksi viikoksi on luvattu vesisadetta, joten kurakeliä luvassa. Lapset löytävät kyllä vettä vaikka aavikolta, joten ihan sama mistä se vesi tulee - taivaalta vai maan uumenista. Ja jos vettä ei sada tai löydy hiekkaa kaivamalla, niin aina löytyy joku nokkela lapsi, joka huomaa tarkistaa lelulaatikon kaikki sopukat. 

Huomenna on myös tämän kauden toiseksi viimeinen liikuntahallivuoro, vielä ensi viikolla pääsemme hallille, ja silloin vietämme jo etukäteen vappua. Lisäksi äitienpäiväkin on ihan ovella. Lahjaidea on ollut valmiina jo hyvän aikaa ja lahjaa on jo valmisteltu aiemmin, enää kortti on mietinnässä, tai oikeastaan kaksi; toinen helposti toteutettava, jotka pienemmätkin osaa tehdä ja sitten isommille jokin malli jossa olisi vähän haastetta. Jospa nuo vielä saataisiin jopa tehtyä tällä viikolla.

Mukavaa viikkoa!

Miksi maanantait ovat aina niin... maanantaisia?

Tänään aamusta huomasi heti mikä päivä on - MAANANTAI! 

Aamulla kun herää siihen, että siipan herätyskello soi ja ihmettelee miksi ihmeessä herätyskello soi ILLALLA - JUURI kun on päässyt nukkumaan. Ja mikä pettymys kun tajuaa, että olisi voinut nukkua vielä tunnin, eikä sitten enää väsytä yhtään, kun kerran on jo ehtinyt herätä. Eikä asiaa auta yhtään päässä humiseva särky.

Seuraavaksi tulee viesti, että yksi lapsista on vatsataudissa - jolloin heti automaattisesti kouraisee vatsanpohjasta ennen kuin tajuaa, että hei - ONNEKSI kyseinen lapsi oli hoidossa viimeksi viikko sitten - ehkä se kumminkaan ei ole tarttunut.

Sitten kello tulee kahdeksan ja lapsia alkaa tulla hoitoon. Yksi lapsista kertoo heti, että arvaa MITÄ? - Mää oon kipee! Siinä vaiheessa suustani pääsee varoittamatta vastakysymys - Mitä sää sitten täällä teet? Onneksi kyse kumminkin oli siitä, että tyyppi oli menossa lääkäriin.

Melkein kokonaan olemme jo selviytyneet tästäkin maanantaista, joskin valmistaessani välipalaa JOKU oli laittanut kuiva-aine laatikon tavarat väärään järjestykseen, ja mansikkamuusin sekaan hulahti ruokosokerin sijaan tummaa Maizena-suurustetta. Onneksi kuitenkin olin kaatanut kulhoon ensiksi leseitä, joiden päältä suurusteen sai kätevästi vielä napattua pois. 

Hyvää alkuviikkoa kaikille, onneksi maanantai on vain kerran viikossa.