perjantai 11. syyskuuta 2015

Luonnon helmassa







Aamusta suuntasimme tämän syksyn ensimmäiselle metsäretkelle. Mukaan pakattiin pienet eväät ja vähän jotain muuta, hieman erilaista puuhastelua. Tällä kertaa metsässä olikin vilinää ja vilskettä, kun samalla mäellä oli myös iso määrä koululaisia. Meidän porukka pisteli poskeensa mustikoita niin, että naamasta näkyi mitä on syöty. 

Muutamalle uudelle pienelle retki olikin ensimmäinen tällä meidän kauniilla retkipaikalla, ja pitihän sitä tietysti vähän kokeilla rajojaan, korvatkin taisivat osalla olla koristeena. 

perjantai 4. syyskuuta 2015

Nyt meni hermot!



 Laitoin aamulla esimiehelle seuraavanlaista sähköpostia:


Viesti aihe: Nyt meni hermot!

Nyt kun taas on noita pestäviä, ja näitä saa pestä välillä monta kertaa päivässä, niin hermot meni.


Pestessä hanskat valuu ja täyttyy vedellä, jonka jälkeen ne valuu kädestä vielä enemmän, ja lisäksi kun hanska on täynnä vettä, niin homma menee aika mielenkiintoiseksi siinä vaiheessa, kun pitäis alkaa kuivaan sitä lasta. Musta alkaa tuntua, että olis helpompi pistää mukelot kuraeteiseen ja suihkuttaa siellä kokonaan, ihan yhtä märkänä ollaan nytkin, mutta ainakin vessa pysyis kuivana. Paitsi, että sitten pitäis pestä se kura-allaskin, ettei koko ajan haisis. Suo siellä - vetelä täällä.


Mun on pakko saada pienempiä kertishanskoja, muuten ei tuu mitään. Vaihdossa voin palauttaa L-kokoiset hanskat, jotka putoavat kädestä.

Kiitos, ja hyvää työpäivää. 




En kyllä sitten yhtään tuossa tunnekuohussa muistanut, että esimies on tänään vapaalla. Onneksi on ymmärtäväinen esimies, joten vastauksen sain kuitenkin ja lupasi asian hoitaa heti maanantaina.

Toivottelen kaikille hyvää viikonloppua,
ja älkää olko huolissanne, ne hermotkin on taas palanneet ja kohtuu kunnossa :D

torstai 3. syyskuuta 2015

Yhteisellä retkellä



Tänään aamusta hoitoon tuli vain aamuaikainen lapsi, jonka kanssa söimme aamupalan kahdestaan. Aamupalan jälkeen pakkasimme reppuun eväät ja kaikenvaruiksi myös koko ryhmän sadetakit. Tässä vaiheessa reppu oli jo niin täynnä, että turvaliivit solmin repun kahvaan, jotta kaikki tarpeellinen saatiin mukaan.

Yhden varmistussoiton jälkeen päätimme jättää rattaat kotiin ja lähdime ajoissa kävelemään aamuaikaisen kanssa linja-autopysäkille. Loput lapset tulivat suoraan pysäkille. 

Aluksi kiertelimme hakemassa loputkin hoitajat ryhmineen mukaan ja lähdimme läheiselle kotieläintilalle katselemaan eläimiä. Vastassa meiltä oli monta isoa koiraa, ja löytyihän niitä muitakin rapsuteltavia. Vapaana alueella kulki mm. minipossu, aaseja ja koiria. Lisäksi osaan eläinten aitauksista sai mennä sisälle tutustumaan eläimiin ihan lähietäisyydeltä. Ratsastamaankin pääsi halutessaan. 

Toisaalta en ole ihan varma olivatko eläimet kiinnostuneempia meistä, kuin lapset eläimistä - ainakin meidän eväät olisivat kelvanneet usemmallekin karvakorvalle. Yhden tytön leipä katosi koiran suuhun alta aikayksikön, joten me päätimme mennä syömään eväämme aidatulle nuotioaluelle. Aidatulla alueella kuvittelimme lasten saavan syödä rauhassa, mutta kuinkas kävikään...

mullekin leipää!