keskiviikko 25. helmikuuta 2015

Ei väistytä...


Tänään saatiinkin vihdosta viimein sukset jalkaan, kun lopuillekin lapsille oli kyseiset vempaimet saatu hankittua. Tänään aloitimme harjoittelun tasamaalla läheisellä kevyenliikenteenväylällä. Hiottiin hieman  tekniikkaa, kuinka sukset liikkuvat eteenpäin, ja kuinka pääsee ylös vaikka sukset olisivat solmussa. Huomenna jos sää sallii, niin yritämme soveltaa tänään opettelemaamme ihan oikealla ladulla.

Hiihtoa olisi tarkoitus jatkaa myös ensi viikolla, mutta katsotaan nyt kuinka lumen kanssa käy, kun jo peloteltiin kevääntulolla. Itse ottaisin mieluummin leutoja talvi-ilmoja kuin loskaa ja rapaa.

Tällä viikolla täälläpäin vietetään hiihtolomaa, ja kaikki lähistön hoitajat ovat lomilla. Meilläkin lapset ovat hoidossa vähän lyhempää päivää, joten mitään ohjelmaa ei tälle viikolle ole edes yritetty suunnitella.

Eilen olimme liikuntahallilla, ja saatiin olla aika omissa oloissamme, kun meidän lisäksi ei ollut kuin yksi päiväkotiryhmä hallilla. Aluksi kun olimme vain omalla ryhmällä, rakensimme radan, jota lapset kulkivat toisiinsa hyppynarulla kytkettynä. Kyllä olikin vaikeaa, kun piti kulkea siten, että kaikkia odotetaan ja piti muistaa, ettei ketään jätetä. Vaikeimmiksi osoittautuivat tehtävät, joissa piti odottaa kun joku toinen suoritti tehtävää, esim. ensimmäinen ei voi hypätä penkiltä, ennen kuin kaikki ovat penkin päässä ja sitten vuorotellen hyppy alas toisten odottaessa viimeistä. Päiväkotilaisten tultua lapset saivat kulkea temppurataa ja hypätä narua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti