perjantai 8. elokuuta 2014

Alakko nää mua?




Ryhmät ovat aika hauskoja tarkkailun kohteita, erityisesti lasten leikkiä ja leikkitaitoja on mukava katsella. Leikissähän pitäisi olla selkeä "idea", josta leikkijät sopivat ennen leikin alkua ja leikin aikana siihen keksitään lisää vivahteita.
 
Leikin alku vaatii aina kuitenkin jonkun, joka leikin aloittaa, kutsuttakoon tätä aloittajaa vaikkapa "leikinvetäjäksi". Jokainen lasten kanssa elävä tai puuhasteleva kyllä tietää tyypin.
 
Leikinvetäjiä on pääsääntöisesti kahdenlaisia, ensinnäkin niitä jotka keksivät leikin ja laatii leikille säännöt. Leikkiminen onnistuu tasan niin kauan kun muut ovat suostuvaisia ja toimivat "määräysten" mukaan. Tämän tyyppinen leikki loppuu yleensä siihen, kun muut leikkijät esittävät eriävän mielipiteensä leikkiä koskien, jolloin leikin vetäjä ottaa nokkiinsa ja ilmoittaa, ettei sitten leiki mitään. Tällöin aikuisen rooli leikissä on monesti jonkin sortin sovittelija tai poliisi, jos haluaa ennaltaehkäistä lopullista maailmansotaa. 
 
Sitten on niitä leikin vetäjiä, jotka osaavat neuvotella muiden kanssa mitä ja miten leikitään, tällöin voidaankin puhua ihan oikeasta leikistä, joka kehittyy edetessään. Tällaisessa leikissä jokainen leikkijä pääsee osallistumaan omilla leikkitaidoillaan. Usein huomaa kuinka se pienin, joka ei niin kauheasti vielä leikkiä välttämättä edes osaa, leikkii mukana, rooliinsa tyytyväisenä, leikkiperheen vauvana, tai mahdollisesti vaikkapa  koirana joka nukkuu pöydän alla. Leikki saattaa jatkua päivästä toiseen. Nämä leikit ovat aikuisen kannalta ehkä niitä helpoimpia, kun vain syytää lisää materiaalia leikin tarpeistoksi.
 
Toisinaan ryhmästä puuttuu leikinvetäjä tai ryhmässä on lapsi joka on niin vahvasti sitä mieltä ettei leiki, eikä ainakaan muiden lasten kanssa, aikuinen kyllä kelpaisi leikkiin kaveriksi. Tällöin päivistä voi tulla aika puuduttavia, kun yrittää keksiä mikä olisi nyt tällä kertaa se tapa, jolla lapset saataisiin leikin alkuun. Mitäpä jos vaan rohkeasti kysyisi: Alakko nää mua?



Blogia voi seurata nyt myös Facebookissa, kun käy tykkäämässä blogista. Samalla saa helposti myös Askartelua Ipanoille ja Ipanoiden pöperöt -blogien päivitykset.
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti