Viikon touhuja

Se on sitten taas perjantai, ja työpäivä päätöksessään. Pakkanen on jonkin verran hellittänyt otettaan mutta tilalle on tullut tuuli, välillä ihan pieni vire välillä ihan napakkakin.

Tänään aamupäivällä ilma tuntui niin kylmältä, että päätimme lähteä metsään, kun tuo meidän leikkikenttä on juuri sellaisella paikalla, että tuulee mistä tahansa, niin aina se osuu tuohon leikkikentälle. Metsäpolulta keräsimme ison kasan käpyjä, joista olisi tarkoitus kehitellä tässä kevään edistyessä jotain, kunhan nyt ensin kuivuvat ja avautuvat.

Tällä viikolla kyytiä ovat saaneet värityskuvat, joita on väritetty äideille, isille, kavereiden vanhemmille ja vaikka kenelle. Lapsista onkin kehittynyt aika taitavia värittäjiä, kunhan nyt ensin ymmärsivät, ettei tarkoitus ole olla ensimmäisenä valmis, vaan työhön saa ja pitääkin käyttää aikaa.

Satusaari Raisulan kylä

Satusaari sarjan kirja Raisulan kylä on kokoelmateos vähän jännittävämmistä tarinoista. Kirjassa seikkailevat haamut, noidat, peikot ja muut pelottavat hahmot. Kirjaan on valittu noin 40 satua ja runoa eri kirjailijoilta ja aikakausilta.

Toimitus: Päivi Heikkilä-Halttunen, Tittamari Marttinen, Timo Parvela ja Laura Voipio
Kuvitus: Taru Castrén, Kristiina Louhi, Cristel Rönns, Virpi Talvitie ja Hannu Mäkelä
Toimitus: Werner Söderstöm Osakeyhtiö, 2004

Askeleita menneeseen

1. lähettämäni paketti

Osallistuin toissajoulun (-12) alla Joulureen salainen jouluystävä -vaihtoon. Ja silloin homma tuntuikin todella kivalta ja ajattelin osallistuvani myös seuraavana vuonna. Seuraava vuosi tuli ja taas sai ilmoittautua vaihtoon. Jonkin aikaa asiaa harkitsin, mutta ilmoittauduin kuitenkin mukaan, koska viimeksi oli ollut tosi hauskaa miettiä paketteja salaiselle ystävälleni.

Tällaisissa vaihdoissahan ei yleensä ole kovin vaikea ohjeet, kuten ei tässäkään: ideana on lähettää siis tuntemattomalle ihmiselle jokin pieni muistaminen jonka (minimi)arvo on etukäteen määritelty. Tässä vaihdossa lähetetään kolme pakettia noin kuukauden välein, ja paketin pitää olla perillä sovitusti. Samoin sovitusti paketit pitää esitellä julkisesti joko omassa tai  järjestäjän blogissa, jos ei omaa blogia ei ole. Viimeisessä paketissa saa paljastaa vastaanottajalle lähettäjän.

Vaihtoihin kannattaa lähteä mukaan leikkimielellä, ja kannattaa muistaa, ettei pienen lahjan keksiminen ja löytäminen vieraalle ihmiselle ole helppoa, ja aina ei siis myöskään voi tässä tehtävässä onnistua. Myös se kannattaa huomioida, että vaikka lahjan arvo ei olisi kovin suuri (10€), niin postituskulut voivat nostaa paketin arvon yli kaksinkertaiseksi. Sekin kannattaa muistaa, että vaikka itse olisi lähettänyt sovittua minimiarvoa kalliimman paketin, niin ketään ei ole velvoitettu samaan, jolloin itse saattaa saada paketin jonka arvo on "vain" se sovittu arvo. Lisäksi aina voi toivoa saavansa jotakin, mutta ihan aina lähettäjällä ei ole mahdollisuutta toiveita toteuttaa.

Ongelma vaihdosta tulee siinä kohdin, kun näitä yksinkertaisia ohjeita ei syystä tai toisesta noudateta. Järjestäjille suurta ajan (ja ehkä myös taloudellista) menetystä tuottavat henkilöt, jotka syystä tai toisesta jättävät leikin kesken, eivät viitsi ilmoittaa pakettien saapumisesta, eivät tee postauksia jne. Erityisesti ihmettelen niitä, jotka vielä jättävät leikin kesken siten, että eivät itse lähetä yhtä montaa pakettia eteenpäin kuin ovat saaneet. Olisiko tällaisessa tapauksessa edes jotenkin reilua tarjoutua lähettämään saamansa paketti edelleen tai järjestäjille, tai jättää se hakematta postista, jolloin se palautuu lähettäjälle, edellyttäen, että paketissa on lähettäjä merkittynä.

Mielestäni siis kannattaisi vaihtoihin osallistuessaan muistaa: Se joka leikkii lähtee, leikin kestäköön!

Tähän loppuun vielä kiitos kaikille niille ihanille salaisille ystäville, jotka leikin kestivät.  Erityinen kiitos myös Reppanaiselle, joka pienellä varoitusajalla osasi valita pakettini paremmin kuin hyvin. Kiitos myös Teijalle ja Wiltsulle, jotka näitä vaihtoja ovat emännöineet, ja anteeksi myös niiden puolesta, jotka eivät itse sitä ymmärrä pyytää.

Ipana kiittää ja kuittaa!

2. lähettämäni paketti




3. lähettämäni paketti



1. saamani paketti




2. saamani paketti

3. saamani paketti



Poliisioperaatio

Perjantai-iltanapäivänä yksi hoitolapsista huomasi, että kiipeilykivestämme törröttää omituisia lankoja. Menin sitten asiaa paremmin tutkimaan ja langat olivatkin pari ohutta sähköjohtoa. Kivi on ollut tuolla paikalla jo muutaman vuoden, mutta sitä nostettiin ylöspäin viime kesänä ja silloin kiven asentokin hivenen muuttui. Johdot menevät kiven sisään pienestä siihen poratusta aukosta, joten asiastahan syntyikin hivenen isompi juttu. Naapurustossa asuu poliisi, joten häneltä sitten kysymään mihin pitäisi olla yhteydessä.

Lopulta kivi tarkistettiin poliisin toimesta, ainakin naapuruston lapsilla oli ihmettelemistä, kun useampi poliisi tutki kiveä taskulampun valossa. Asia saanee vielä jatkoakin, koska nyt kukaan ei tiedä onko kiven sisällä pelkät johdot kiinni jäätyneenä, todennäköisesti siellä on ainakin nalli ja mahdollisesti myös panos. Siitä kenelläkään ei ole mitään tietoa kuinka kauan kivi on "aarteitaan" säilönyt, mutta kuitenkin sen aikaa, että räjähdysvaaraa ei pitäisi olla. 

Pakkanen paukkuu

Meillä paukkuu pakkanen oikein kunnolla jo toista päivää, olemme siis jättäneet aamu-ulkoilun suosista väliin. Eilen aamulla saimme toisen ryhmän meille tänne leikkimään ja tavaraa oli hyrskyn myrskyn koko alakerta. hienosti lapset kuitenkin porukalla saivat tavarat takaisin paikoilleen, kun vieraat lähtivät omaan hoitopaikkaansa.

Tänään osa lapsista rakensi majan ja majassa asui milloin prinsessoja ja milloin noitia. Isointa ei huvittanut tänään leikit, joten opetin sitten hänelle kuinka tehdään ketjusilmukoita. Muutaman  hankalan alkusilmukan jälkeen  homma alkoi luistaa, ja nyt ketjusilmukoita on jo metri kaupalla. Kovasti kyseli virkatessaan, että mikä työstä lopulta tulisi, ja ruokapöydässä sitten keksi, että tekee siitä keinun. No, voihan se mieli vielä muuttua...

Tänään ollaan ehditty leikkiä myös piilosta, ja isoin keksi niin hyvän piilon ettei hoitajakaan meinannut löytää, ja meillä ei kyllä kovin montaa piiloa täältä sisältä löydy.

Rakentelua

Nyt kun ulkona paukkuu pakkanen, olemme tulleet sisälle jo hyvissä ajoin valmistamaan ruokaa. Ja kun sisällä ollaan hiukkaakin pidempi aika alkaa lasten leikit rakentua kuin itsekseen. Tänään meidän portaiden alle rakentui maja.

Aika jännä tuo rappujen alusta, se kun ei ole kovin iso, mutta silti se taitaa olla meidän porukan lempi leikkipaikkoja. Tähän on ehkä kaikkein helpoin rakentaa juuri se maja, toinen maja löytyy yleensä kerrossängyn alasängystä, ja retkellä käydään sohvan takana.

Toinen kova juttu on ollut tässä kuluneen tammikuun aikana värityskuvat. Niitä on väritelty oikein urakalla, ja joka päivä niitä on kotiin viety useita kappaleita.

Yhä ylös yrittää

Pari päivää pakkanen on paukkunut ihan mukavasti, mutta kun ryhmän lapset ovat jo vähän isompia, niin uloskin olemme menneet vajaaksi tunniksi.

Eilen en enää saanut leikkikentän lelulaatikkoa auki, joten jotain hommaahan sitä piti lasten keksiä. Meillä on tuossa kunnan puolella isohko vajaan metrin korkea kivi, jota sitten yritettiin valloittaa ihan koko porukan voimin. Isoin pääsi ihan helposti, mutta seuraava saikin jo tehdä vähän töitä, jotta löysi kohdan mistä pääsee ylös. Toinen nelivuotiaista antoikin nopeasti periksi, kun ei kerran heti päässyt ylös, niin olkoon sitten. Pienin olisi halunnut kovasti päästä ylös, mutta ei kumminkaan päässyt.

Tänään ylös ei päässyt enää kuin isoin, kun lumi oli jäätynyt liukkaaksi kerrokseksi kiven pinnalle, ainakin siihen kohtaan mistä olisi ylös haluttu kiivetä. Kukas sitä nyt helpommasta kohdasta ylös yrittäisi, eihän siinä mitään hauskaa ole!

Rauhallisia iltapäiviä

Maanantai-iltapäivänä aloitimme askarrella lumiukkoja, jotka sain salaiselta jouluystävältäni ennen joulua. Nyt näitä olikin kiva tehdä, kun ihan oikeastikin maassa on lunta niin, että maa on (lähes) valkoinen. Yhden lumiukko jäi vähän vaiheeseen, kun piti lähteä kotiin, mutta eiköhän sekin valmistune ennen viikonloppua.

Tiistai ja keskiviikkoiltapäivät hoidossa on ollut vain kaksi tyttöä, jotka ovat leikkineet kotileikkejä keskenään, eli aika rauhallista on ollut. Joskin näillä kahdella ei ole minkäänlaista äänen säätönappulaa, vaan desibelejä riittää vaikka vähän muillekin jakaa.



Hrrr!

Meillä on vihdoinkin pakkasta, sääli vain että pakkasen mukana tuli myös kylmä tuuli. Aamusta kuitenkin varustauduttiin kunnolla pukeutumalla ja suuntasimme vähäksi aikaa ulkoilemaan.

Lelulaatikon lukkoa saatiin sulatella hyvä tovi, ennen kuin antoi periksi ja päätti aueta. Vähällä muuten oli ettei laatikko myös jäänyt auki, kun ei lukko halunnut aueta myöskään pois lähtiessä, vaikka olin sen sujauttanut taskuun lämpenemään.

Lunta ei ole nimeksikään ja maa on vielä sula, joten hiekka sekoittuu lumeen ihan mukavasti, onneksi pakkanen tekee sen, ettei se kaikki hiekka kantaudu enää vaatteiden mukana sisälle asti. Eli ihan siisti pakkasilmaulkoilu tänään.

Täällä taas



Arki on alkanut ja lomat on pidetty, no, ainakin pariksi viikoksi ;) Lapset tulivat aamulla reippaina hoitoon, osa oli nähnyt toisensa jo varahoidossa, mutta tänään ollaan kaikki taas koolla. Ja onhan sitä ehditty tänään jo vähän härnäämään toisia, pyöriä kurassa oikein kunnolla ja muuta "mukavaa".

Toisaalta onhan se ihan kiva, kun lapset istuu ruokapöydässä, ja kehuvat olevansa tyytyväisiä, kun taas saa hyvää ruokaa, yhden lapsen mielestä jopa parempaa kuin äidin tekemä. No, tällä kerralla näin, toisella kerralla taas toisinpäin.

Askartelua Ipanoille

Askartelut ohjeineen löytyvät nyt uudesta omasta blogistaan, ja vanhat askartelusivut on jo osittain poistettu. Toivottavasti uusi blogi palvelee lukijoitaan nykyistä paremmin.

Arvonta!

Käykääpä Arjen hippusia -blogissa osallistumassa yllätysarvontaan. Arvontaa on siirretty ensi tiistaille.

Uusi vuosi - uusia tuulia

Vihjailin jo vähän lomalle jäädessäni, että bloggailuun on tulossa uusia tuulia, ja olen niitä nyt tässä vähitellen valmistellut. Työ on vielä kesken, mutta jatkuu koko ajan.

Koska Ipanailoa-blogia ei varsinaisesti koskaan suunniteltu askartelublogiksi, niin täällä ei ole ollut askarteluihin kunnon ohjeita. Google-hakujen perusteella tänne kuitenkin tullaan usein niitä etsimään. Olen aloittanut uuden Askartelua Ipanoille -blogin, josta löytyy Ipanailoa -blogin askartelut ohjeineen, uusi blogi löytyy Askarteluohjeet - välilehdeltä.  

Askartelut esitellään täällä blogissa kuten ennenkin, ja tarkemmat ohjeet löytyvät sitten tuolta uudesta blogista esim. päivämäärän tai tunnisteen perusteella. Uudessa blogissa askartelut on merkitty tarkemmilla tunnisteilla, kuin mitä tähän asti on ollut mahdollista.

Käykäähän itse tutustumassa!