Lorukorttivaihto

Outi järjestää lorukorttivaihdon Outin lorukorttivaihdot -blogissa. Aiheena on erityisesti pojille sopivat kortit. Itse päätin osallistua tähän dinosaurus-aiheisella laululla & kortilla. Nyt on dino piirrettynä, olipa yllättävän vaikea piirrettävä, erityisesti jalat aiheutti paljon päänvaivaa. Katsotaan nyt lähteekö tämä dino kortin kuvaksi, vai pitäisikö olla vähemmän "hurjan" näköinen.

Vaihdossa on vielä tilaa, joten jos kiinnostaa, niin sinne vaan ilmoittautumaan mukaan.

Muoks 30.8.: Dino väritettynä.

Korokeistuin

Meillä on käytössä tällaiset korokeistuimet eli "jakkarat". Näistä tulee aina silloin tällöin kyselyjä, joten tässä siis muutama vastaus.

"Jakkarat" on itse valmistettu liimapuulevystä, joko uudesta tai kierrätysmateriaalista. Pari ensimmäistä "jakkaraa" tehtiin pirttipöydän penkeistä ja loput sitten mäntyliimapuulevystä. 

Meillä nämä ovat käytössä lapsilla, jotka ovat isoja syöttötuoliin, mutta kuitenkin vielä sen verran pieniä, että jos istuisivat keittiön tuolilla, olisivat turhan matalalla. Käytännössä lapsen voi laittaa tähän istuimeen 1½-2 -vuotiaana, kun lapsi on oppinut istumaan tukevasti paikallaan. Istuin on hyvä myös sellaisella lapsella, joka "pyörii" istuessaan, tässä kun on vähän hankala pyöriä ;) .

Pienemmille olen kiinnittänyt istuimen tuoliin kiinni lyhyellä kuormaliinalla, jolloin istuimen saa myös helposti pois, silloin kun sitä ei tarvita. Osaan istuimista voi kiinnittää myös turvavyön tai -valjaat. Isommat lapset osaavat istua istuimella, vaikka se ei olisi kiinnitettynä tuoliin.

Muutama detalji:

kiinnitys tuoliin                                           paikka turvavyölle                                         ovenpysäytin liukuesteenä





Jos haluat rakennella omia istuimia, niin ohjeet löytyvät täältä.

(Ohjeessa oleva istuin on mitoitettu edellisiin keittiön tuoleihimme, joten voi olla, että istuimen mitoitusta täytyy muuttaa itselle sopivammaksi)

Lue myös: Syöttötuolista... tuoliin

Lukijoita - onko heitä?

Pala palalta olen saanut blogia muokattua, ja vähitellen teksteihin ilmestyy lisää kuvia ja sivutkin saadaan toimimaan jossain vaiheessa.

Lukijoita blogilta on kadonnut aika paljon, josta varmaan osittain voi kiittää vuodatuksen ongelmia, jotka jatkuvat siis edelleen. Toivottavasti loputkin lukijat löytävät tiensä uuteen Ipanailoa-blogiin.

Linkkilistat olen siirtänyt sellaisinaan vuodatuksesta tänne, eli jos joku huomaa, etteivät linkit toimi, olisin enemmän kuin tyytyväinen, kun viitsitte auttaa korjaamisessa jättämällä palautetta toimimattomista linkeistä.

Muutenkin palaute on aina mukavaa saada - ja erityisesti nyt kun blogin korjaaminen vie aikaa - niin kaikki apu tällä saralla otetaan kiitollisena vastaan.

Meidän "vauva" on jo iso poika

Meidän karvainen "vauva" on kasvanut jo aika isoksi: säkä reilu 60cm, paino reilu 30kg. Karvakasa on lasten lempikaveri, jonka rapsuttamisesta, leikkittämisestä ja viihdyttämisestä välillä oikein tapellaan. Karvakasa nauttii lasten seurasta ja onkin aina vähintään näköetäisyydellä lapsista.

Uuden lapsen tulo ryhmään on aina opettelua "talon tavoille", ja koiraan liittyen meillä on joitakin sääntöjä kuten esimerkiksi se, että lasten lelut ovat lasten ja koiran lelut koirien. Tämä meinasi olla kova pala uusimmalle hoitolapselle, joka löysi koiran vinkupallon lattialta, ja sitä sitten opeteltiin, että kenen pallo on kyseessä ja yritettiin palauttaa pallo omistajalleen. Koira ottikin pallon suuhunsa ja laski sen lattialle, ja tönäisi kuonollaan pallon takaisin hoitolapselle. Eipä tainnut kumpikaan oppia kenelle se pallo kuuluu.

Eskarin viimeinen hoitopäivä

Taas on yksi hoitolapsi lähtenyt "maailmalle" eli eskariin. Meillä eskarit siirtyvät omiin eskarihoitoryhmiinsä, eivätkä enää ole meillä hoidossa eskarivuonna. Hoitosuhteen loppuminen on aina jokseenkin haikeaa, sekä hoitajasta että lapsesta. Iltapäiväulkoilun ajan lapsi istuikin sylissä ja kerjäsi kutituksia.

Meiltä jokaisen hoitolapsen mukaan lähtee lapsen omalla nimellä varustettu kangaskassi ja kasvunkansio, jossa on hoitovuosien aikana otettuja kuvia lapsesta, lapsen tekemistä askarteluista, piirrustuksia, kopiot lapsen vasuista yms.   

Suomen lasten satuaarteet

Avaa portti sadun lumottuun valtakuntaan! Tule mukaan prinssien ja prinsessojen, noitien ja velhojen maailmaan. Lennä sadun siivillä huimiin seikkailuihin.

Suomen lasten satuaarteet on lastenkamarien perusteos. Se sisältää kaikki lapsuutemme kauneimmat ja rakastetuimmat sadut uutena upeana laitoksena. Tutut ihanat sadut, kuten Punahilkka, Hannu ja Kerttu, Pieni merenneito, Tuhkimo ja Lumikki ovat saaneet uuden ihastuttavan kuvituksen, joka avaa perinteisten satujen maailman tämän päivän lapselle.

Pirkko-Liisa Surojeginin aidot satumaiset kuvat loihtivat satujen hahmot ja tunnelmat eteemme uusina ja kiehtovina, perinnettä kuitenkaan unohtamatta.

Toimittanut: Marja Kemppinen
Kuvittanut: Pirkko-Liisa Surojegin
Kustannus: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1992

Tämä kirja pisti silmääni kirjakaupan alennusmyynnissä, ja pakkohan se oli ostaa. Kirjassa on 38 tuttuakin tutumpaa satua, Grimmin veljeksiltä, H.C. Andersenilta sekä eri maista kotoisin olevia  kansansatuja. Näitä satuja ei koskaan tule luettua liikaa.

Uudet menopelit

Meillä on uudet menopelit, ja ihan työnantajan kustantamat. Kuvassa mittasuhteet vähän vääristyvät, mutta käytössä ovat jo hyväksi havaitut.

Syksy on alkanut ja ryhmässä on aloittanut yksi ihan pieni hoitolapsi, joten tarvittiin kärryt, joissa voi tarpeenmukaan ottaa vaikka pidemmätkin unet.

Vuodatuksen postaukset

Vuodatuksen postaukset on siirretty tänne bloggerín puolelle "turvaan". Postauksista puuttuu edelleen kuvia, ja niissä voi olla myös muita ongelmia. Alan korjalla niitä kunhan ehdin. Postauksia on kuitenkin yli 500, joten hommaan kuluu aikansa.

Valitettavasti kommentit eivät siirry postausten mukana.