Jänis ja muurahaisia

Tänään varahoitolapset ovat viimeistä päivää hoidossa, ja koska olin luvannut, niin tällä viikolla olemme kiertäneet kaikki lähistön leikkikentät. Tänään oli sitten viimeisen leikkikentän vuoro. Matkalla leikkikentälle näimme kuinka iso nosturi nosti tiiliä läheisen rivitalotyömaan katolle ja mietimme mitä kaikkea viimeksi näimme matkalla. Mietimme myös koska viimeksi on käytetty ison maatalon ulkorakennuksen ovia; olisiko ollut tuhat vuotta sitten... vai sata... tai jos sitten vain kymmeniä vuosia.

Päästyämme leikkikentälle isoin lapsista lähti juoksemaan liukumäkeen (siihen mäen päälle tehtyyn), ja tulee saman tien takaisin pelästyneen näköisenä; - Siellä lähti pensaasta joku... puff (näyttää käsillä)... Ja mitä sieltä pensaasta olikaan sännännyt karkuun... varmaan vielä pelästyneempi jänis, joka katosi hetken päästä kasvien suojaan.

Täällä on muuten ihan hirveästi muurahaisia, ja niitä on tuolla leikkikentälläkin vaikka kuinka paljon. Muurahaisten seuraaminen on mielenkiintoista hommaa. Kuinka voimakkaita ne ovat, kantavat toista samanlaista tai jopa itseään isompaa kaveria mukanaan. Muurahaiset ovat myös sitkeitä kavereita, vaikka kuinka laittaa muurahaisen päälle hiekkaa, niin aina vaan se jaksaa kaivautua näkyviin.

Saippuakuplat

Saippuakuplat ovat varmaan kaikista lapsista hauskoja. Saippuakuplanestettä kuluu kesän aikana paljon, kun osa kaatuu maahan puhaltelun lomassa. Saippuakuplanestettä voi tehdä itse, perinteisesti tiskiaineesta ja vedestä, jos haluaa kuplista kestävämpiä, kannattaa nesteeseen lisätä sokeria. Tällaisen ohjeen olen joskus kopioinut itselleni netistä, en vaan enää muista mistä:

Itse tehdyt saippuakuplat

•   1dl astianpesuainetta
•   1½ -2dl vettä
•   ½ tl tomusokeria, tavallinenkin käy, mutta tomusokeri liukeaa helpommin

Sekoita aineet hyvin, mutta varo ettei neste vaahtoudu. Vettä kannattaa lisätä varovasti ja testata nestettä aina välillä.

 

 

Hellepäivän "eväät"

Hellepäivänä ulkoilu on kivaa, vaikka ei rannalle pääsisikään. Helteellä täytyy kuitenkin muistaa aina välillä juoda. Lapset eivät välttämättä itse tunnista janontunnetta, ja silloin aikuisen tehtävänä on huolehtia riittävästä nesteen saamisesta.

Meillä löytyy rattaista aina hellepäivänä kuvanmukainen varustus: raikasta vettä särkymättömässä termoksessa, jokaiselle oma muki ja lisäviihdykkeeksi saippuakuplatarvikkeet.

Helteellä on myös tärkeää suojautua auringolta sopivalla vaatetuksella tärkeimpänä ehkä hyvä lakki, joka suojaa myös kasvot ja vaikkapa niskankin esim. lierihattu tai lippalakki. Ihan paahteisin aika hoidossa osuu yleensä päiväuniaikaan, mutta toisinaan on hyvä hakeutua välillä varjoon leikkimään.

Tarroja

Hoitolasten uudessa huoneessa kaikki seinät on maalattu valkoiseksi, joten jotain piristystä seinät kaipasivat. Loppuviikosta sitten huomasin saksalaisliikkeen mainoksessa seinätarroja, joita kävinkin tiistaina hakemassa. Tarra-arkit maksoivat 4,99 ja ostin niitä kolme.

Autotarran liimasin ikkunan alle lattiarajaan, keijutarran sohvan yläpuolelle kaapiston alle ja satulinnan pystykaapiston viereen. Linnatarra on samalla pituusmitta, ja se on jopa 170cm korkea.  Auto- ja keijutarroja jäi vielä ylikin. Tarrat voi irrottaa ja kiinnittää tarvittaessa uudelleen. Tänään jo pienin lapsista kävi irrottamassa osan keijutarrasta, joten tarra pääsi heti testiin: -Pysyykö uudelleen kiinnitetty tarra paikoillaan?

Leikkikenttiin tutustumassa

Olemme lasten kanssa tutustuneet uuden asuinympäristömme leikkikenttiin. Lähin leikkikenttä on siis lähes talomme takana, ja siinä ulkoilemme toistaiseksi iltapäivisin, kunnes oma piha on ulkoilukelpoinen. Tämä leikkikenttä on aivan uusi ja siellä on vasta pari keinueläintä, pari penkkiä, karuselli ja tunneli, keinuja ei vielä ole, muuta keinujen teline on jo paikoillaan. Lähileikkikenttä on kuitenkin ihan keskellä vanhaa peltoa, joten auringonpaisteella tosi kuuma.

Aamupäivisin sitten olemmekin kierrelleet lähistön leikkikenttiä. Viime viikolla kävimme parina päivä laskemassa liukumäkeä vähän matkan päässä olevalla leikkikentällä. Siellä on liukumäki rakennettu hauskasti pienen mäen päälle ja istutusten keskelle. Tällä leikkikentällä on myös keinueläin, keinulauta, keinut, kiipeilyteline ja pieni hiekkalaatikko sekä katos jossa voi pitää sadetta tai suojautua auringon paahteelta.

Tänään aamupäivällä kävelimme vähän kauemmaksi isolle leikkikentälle keskustaan. Tämä leikkikenttä on juuri kunnostettu ja siellä on paljon erilaisia leikkivälineitä; useita keinuja, keinueläimiä, liukumäkiä ja kiipeilytelineitä. Leikkikentässä oli mukavaa myös se, että se on kokonaan aidattu, joten lapset voivat turvallisesti leikkiä siellä, eikä tarvi ihan haukkana valvoa, ettei kukaan lähde autotiellä, vaikka ei sellaista ihan vieressä olekaan.

Uudet kuviot

Loma on loppu ja työt jälleen alkaneet, joskin seuraavat kolme viikkoa lähes kaikki hoitolapseni ovat vielä lomalla ja ryhmäni koostuukin varalapsista. Aamusta saapui pari ihan uppo-outoa varalasta hoitoon, toki ihan sovitusti, mutta eivät olleet päässeet tutustumaan ennen hoitoa. Lapset ovat tosi reippaita ja mukavia lapsia, ja päivä onkin alkanut  hyvin.

Hoitopaikassa on loman aikana tapahtunut aika paljon, koska olemme muuttaneet  uuteen osoitteeseen. Osa leluista on vielä muuttolaatikoissa ja eilen vielä kiinniteltiin hoitolasten huoneeseen verhoja ja hyllyjä.  Omassa pihassakaan ei vielä oikein voi ulkoilla, koska pihaa emme ole vielä ehtineet tehdä. Onneksi kunnalla ovat olleet vähän ripeämpiä ja läheinen leikkikenttä on jo käyttökunnossa.

Uudessa talossamme parasta työn kannalta on sijainti; lähes keskellä kaupunkia, lähellä kirjastoa, liikuntahallia, urheilukenttää... mutta näistä ihanuuksista sitten joskus myöhemmin lisää.

Ensimmäiset työvuorolistatkin tippuivat postilaatikkoon viime viikolla. Minulla on tasoittumisvapaata koulujen syyslomaviikolla, joka on tosi hyvä viikko sekä lasten, että minun kannalta.

Ja hyvää lomaa sekä aurinkoisia ilmoja niille, joiden loma alkoi tänään tai joiden loma vielä jatkuu.