Hyvä hoitaja?

Kävin lukemassa eräältä netin keskustelupalstalta keskustelun, jonka oli aloittanut hoitolapsen vanhempi, tarkoituksenaan suositella oman lapsensa nykyistä hoitajaa. Mielestäni hieno ele vanhemmalta suositella julkisesti hoitajaa, mutta lähinnä silmääni pisti se kommentoija, joka kommentoi hyvin negatiiviseen sävyyn arvostelemalla aloittajan tärkeäksi kokemia asioita.

Keskustelusta tulikin sitten mieleeni kysymys siitä, mitä nimenomaan vanhemmat odottavat päivähoidolta; riittääkö ns. normaali arki, vai pitääkö päivään sisällyttää sirkustemppuja? Suurin osa vanhemmista varmaankin pitää tärkeänä sitä, että lapsi on hoitopäivän aikana turvassa, luotettavan aikuisen hoidettavana. Mitä muuta vanhemmat odottavat päivähoidolta? Milloin hoitaja on hyvä hoitaja?

Millaista "ohjelmaa" hyvä hoitaja järjestää lapsille päivän, viikon tai vuoden aikana?

Ulkoiluttaako hyvä hoitaja lapsia kaksi kertaa päivässä; aamupäivällä vähintään kaksi tuntia ja iltapäivällä ulkoilu alkaa ennen kolmea kestäen siihen asti kunnes lapset haetaan kotiin? Jokaikinen päivä, satoi tai paistoi, helteellä ja paukkupakkasella? 

Leikkiikö hyvä hoitaja lasten kanssa; kotia ja kuurupiiloa, hippaa ja tervapataa? Rakentelee palikoista torneja ja pukee nukkeja rattaisiin? Miekkailee merirosvona ja kävelee lankulle silmät sidottuina?

Askarteleeko hyvä hoitaja lasten kanssa; päivittäin, viikoittain vai juhlapyhinä? Ovatko taidokkaat askartelut hyvän hoitajan mitta? Pitääkö lasten tuoda kotiin kauniita isänpäivälahjoja tai itsekasvatettuja äitienpäiväkukkia?

Opettaako hyvä hoitaja lapsen potalle ja vierottaa tutista? Opettaa lapsen luistelemaan, hiihtämään ja solmimaan kengännauhansa? Opettaa lapsen tunnistamaan lukuja ja numeroita, lukemaan, laulamaan ja laskemaan? 

Kuuluuko hyvän hoitajan käydä lasten kanssa virpomassa, järjestää vappunaamiaiset, tarjota äitienpäiväkahvit, viettää juhannusta, joulua tai itsenäisyyspäivää lasten kanssa juhlien? Antaako hyvä hoitaja lapsille lahjoja syntymä- ja nimipäivänä tai jouluna, entä lomalle jäädessä tai hoidon päättyessä?

Viekö hyvä hoitaja lapsia teatteriin, konsertteihin, kerhoihin ja huvipuistoihin tai ravintoloihin ja jäätelökioskeille? Käykö hyvä hoitaja lasten kanssa kaupoissa tai asioilla?

Tekeekö hyvä hoitaja ruokaa vain itse kasvatetuista luomutuotteista, ei koskaan tarjoa lapsille makeita välipaloja tai muita herkkuja? Tai tekee vain lapsen herkkuruokia? Kuuluuko hyvän hoitajan tehdä ruokaa lasten kanssa tai leipoa?

Onko hyvä hoitaja sellainen, joka ei koskaan mainitse myöhästymisistä tai joustaa loputtomasti toisten toiveiden mukaan, oman elämänsä unohtaen? On aina iloinen ja auttavainen?

Niin, mikä tekee hoitajasta hyvän hoitajan?

Lämmintä ja ihanaa juhannusta kaikille!

Polttakaa kokkoja ja veneilkää turvallisesti,

älkää unohtako juhannustaikoja .

Kesäloma

Päiväkotityö on tältä erää tehtynä ja neljän viikon loma alkaa maanantaina, joten blogin päivityksissä ei varmaan hirveitä tapahdu. Jotain pientä saatan käydä kirjoittelemassa, mutta varsinaisia lasten kanssa toteutettuja juttuja tulee taas heinäkuun puolesta välistä alkaen.

Ihanaa ja lämmintä kesää kaikille!

Kerrossänky

Hannelle, Hannalle ja muillekin asiasta kiinnostuneille. Kerrossänky on Virossa valmistettu, kuultovalkoiseksi petsattu mäntysänky. Sängyn nimeä en muista, mutta se on ostettu Enfantista, jolla on myös nettiliike. Nykyisin myös vuodevaatelaatikko on samaa sävyä ja samasta paikasta ostettu. Myös vuodevaatelaatikkoon on pedattu hoitolapselle peti. Sängyn mitat ovat  K137 x S79 x L164. 

Sänky on tukevaa tekoa, ja olen ollut siihen enemmän kuin tyytyväinen. Noihin kaikkiin "reikiin" oli sellaiset muovitulpatkin päälle, mutta jätin ne pois, kun jossain vaiheessa joudun luultavasti vielä purkamaan sängyn ja kokoamaan uudestaan.

Romua?

Puhuin miehelle, että päiväkodilla on aika vähän leluja, jopa vähemmän kuin itsellä, niin mies vain katsoi, ja sanoi: aivan varmasti, sulla on kyllä aika paljon tota romua. ROMUA! Mitä ihmeen ROMUA? Nehän ovat minun työkalujani... leluja, pelejä, askartelutarvikkeita jne. ei mitään ROMUA! Paraskin puhuja... itse keräilee mitä ihmeellisempiä asioita.

Vielä viikko on jäljellä päiväkotielämää, ja sitten alkaa loma. Toivottavasti sateet loppuisivat ja viikosta tulisi kaunis. 

Ihmettelyä

Joitakin asioita olen tässä viikon aikana ihmetellyt ollessani päiväkodilla.

Päiväkodilla on aika vähän leluja lasten käytössä, enkä nyt siis tarkoita, että leluja pitäisi olla kuin lelukaupassa, vaan että niitä olisi riittävästi. Esimerkiksi:

- Dublot / legot: näitä pitäisi olla niin paljon, että niistä voisi oikeasti rakentaa jotakin. Pienten osastolla Dubloja on ehkä vajaa ämpärillinen, ja pari hassua aluslevyä. Legoja on varmaan saman verran, ellei vielä vähemmän isojen puolella. Oikeasti niistä ei yksikään lapsi saa aikaan leikkiä, saati sitten useampi.

- Osastolla ei ole yhtään palloa, hei haloo: osasto on pienille, pienillä pitää olla palloja! Myöskään ihan peruspalikoita ei ole näkynyt.

- Piirustus välineet on niin korkealla, että lapset eivät itse niihin yletä. Toisaalta ymmärrän tämän, pienillä on tapana joskus piirtää vähän ohi, mutta ei kyllä tarvi ihmetellä, jos ei kynähommat kiinnosta.

- Pienten puolella ei kotileikkiin tarvittavia tarvikkeita, tai sitten ne on niin piilossa etten ole niitä nähnyt: ei hellaa, kattiloita, lusikoita tms. Kotileikki on kuitenkin yksi pienten kehitykselle tärkeistä leikeistä. Nukkeja kyllä löytyy, vaunut ja rattaat myös.

Päiväkodista löytyy kyllä hieno kotileikkihuone, mutta sinne pienet ei voi mennä, kun ei riitä valvonta, eikä sielläkään kovin montaa kippoa ja kappoa näkyvillä ole. Samoin ympäri päiväkotia on ripoteltu tavaroita, käytännössä ympäri taloa olevilla leluilla leikkivät isot, joita ei tarvitse ihan vieressä valvoa. Isoilla onkin aika kivasti leikkejä kesken vähän siellä sun täällä.

Lippulaskuri

Blogi sai syntymäpäivänsä kunniaksi lippulaskurin 9.6. Laitanpa sen raksuttelemaan täähänkin, niin muistan sitten myöhemmin, koska olen laskurin lisännyt.

Ajatuksia

Päiväkotityöskentely eroaa jossain määrin omassa kodissa tehtävästä työstä. Lastenhoito itsessään on ihan samanlaista molemmissa paikoissa, mutta muuten päivä rakentuukin vähän toisin.

Päiväkodin osastolla lapsia on tietysti enemmän kuin kotona, mutta onhan aikuisiakin. Ryhmän lapset ovat iältään 1-4-vuotiaita ja lapsia on 12. Aikuisia on kolme, joista jokainen vuorollaan ottaa yhtenä päivänä viikosta työajan lyhennyksen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 12 lasta hoitaa kolmena päivänä viikosta kaksi aikuista.

Kesä on myös päiväkodilla loma-aikaa, ja se näkyy toiminnassa mm. siten, että päiväkodin omat hoitajat ovat lomalla, ja talossa on paljon sijaisia. Usein osastolla on vain yksi oma hoitaja ja muut ovat sijaisia. Aamuisin ja iltaisin saattaa olla ihan outoja hoitajia paikalla.

Mielestäni perhepäivähoidossa lasten ja hoitajan välille syntyy parempi luottamussuhde, kuin päiväkodissa. Lapsi tietää, että aamulla vastassa on sama tuttu hoitaja, joka hoitaa lasta kokopäivän, nukuttaa ja herättää päiväunilta. Päiväkodissa lapsen kyselevät jo aamusta kuka nukuttaa, ja kuka jää iltaan jne.  

Vuosi takana, uusi edessä!

Blogi täyttää tänään vuoden, ja ihan kivasti on lukijoita sivuille eksynyt,

muutama jopa useammin kuin kerran .

Kiitos kaikille lukijoilleni!

Päiväkodilla

Ensimmäinen päivä päiväkodilla on takana. Melkein opin jo kaikkien 12 lapsen nimet. Ryhmä on poikavoittoinen, joten välillä tuppaa poikien  nimet mennä sekaisin, asiaahan ei myöskään auta se että myös muutama samanniminenkin lapsi ryhmästä löytyy.

Tänään päiväkodilla olikin paljon sijaisia ja talon omaa väkeä ei juurikaan. Lapsetkin toki huomasivat tämän ja kokeilivat toki muuttuvatko säännöt jotenkin jos aikuiset vaihtuvat.

No huomenna on uusi päivä ja nimien opettelu jatkuu... vielä kun pääsisi kärryille talon tavoista... ehkä sitten kahden viikon päästä olen jotain oppinut.

Mitä mukaan?

Kun lapsi aloittaa päivähoidon, on vanhemmilla paljon mietittävää, ja yksi asia, joka mietityttää vanhempia on se, mitä lapselle kannattaa pakata mukaan? Saako varavaatteita säilyttää hoitopaikassa? Ja varmasti monia muitakin kysymyksiä.

Lapselle kannattaa pakata mukaan reppu tai kassi joka on riittävän suuri tavaroiden kuljettamiseen, myös silloin, jos hoidosta lähetetään kotiin ylimääräisiä vaatteita tms. Tavallinen koulureppu on ihan käypä reppu, mutta esim. kerhoreppu saattaa olla jo vähän liian pieni.

Reppuun pakataan ainakin yksi varavaatekerta eli alusvaatteet ja sisäkäyttöön tarkoitettu vaatekerta esim. pikkuhousut, sukat, T-paita, sukkahousut ja collegepuku. Pienille lapsille kannattaa pakata 2-3 vaatekertaa ja isommille, jo kuivaksi oppineille lapsille riittää yksi vaatekerta. Isommillakin lapsilla on hyvä olla vaihtovaatteet, vaikka oma lapsi osaisikin olla jo sotkematta itseään, voi aina tapahtua jokin vahinko; maitolasi kaatua tai hihat kastua käsiä pestessä.

Suurimmassa osassa hoitopaikoista toivotaan lapsilla olevan eri vaatteet ulko- ja sisäkäyttöön, ja tämä koskee myös kesää, jolloin voidaan ulkoilla ilman erillistä ulkovaatetusta. Lapsella siis kannattaa olla erilliset ulkovaatteet esim. takki+housut tai haalari, kesällä esim. shortsit+T-paita. Myös lakki on hyvä pakata mukaan kesälläkin, jotta sillä voisi suojata lasta paahtavalta auringolta.

Sade voi yllättää kesken päivän joten sadevaatteet, housut, takki, rukkaset ja saappaat kannattaa pitää mukana joka päivä. Monessa hoitopaikassa voi myös säilyttää sadevaatteita, jolloin ei tarvitse ihan joka päivä kantaa sadevaatteita mukanaan.

Käsineitä tai rukkasia on hyvä olla ainakin kahdet, jotta mahdollisesti aamupäivällä kastuneiden tilalle olisi kuivat iltapäivän ulkoiluun.

Talvella lapsen reppuun kannattaa pakata lämpimiä vaatteita; villatakki, -housut tai -haalari sekä sukat ja tumput, kylmien ilmojen varalta.

Lisäksi hoitoon pakataan mukaan yleensä henkilökohtaisia tavaroita, kuten tutit, pullot, vaipat, rasvat ja unilelut.

Monissa hoitopaikoissa voi säilyttää ainakin osan tavaroista hoidossa viikon ajan, toisissa hoitopaikoissa lapsilla on omia koreja joihin voi jättää esim. lapsen varavaatteita. Tavaroiden säilyttämisestä hoitopaikassa kannattaa kysyä tutustumiskäynnillä.

Tässä vielä aiheesta:

Yhteishyvä: 12 vinkkiä päiväkotiin

Urheilukentällä

Tänään olimme lasten kanssa urheilukentällä "kisoissa". Lajeina olivat juoksu, pituushyppy ja pallonheitto. Paikalla oli lähes kymmenen hoitajaa lapsineen. Varsinaista kilpailua ei ollut vain leikkimielistä urheilua. Retkeen kuuluu tietysti syödä välillä eväät ja niin nytkin. Lopuksi lapset saivat palkinnoksi pankin lahjoittamat avaimenperät. Osa pojista keksikin heti, että keltaiset avaimenperät ovat kultaa, johtuisiko sitten siitä kun sattuivat itse sellaiset saamaan?

Värityskuvat

Värityskuvat ovat erityisesti tyttöjen mieleen, mutta pojatkin innostuvat värittelystä, etenkin jos aiheet ovat sopivia: autoja, mönkijöitä, lentokoneita tai vaikkapa dinosauruksia.

Meillä ei lapsilla ole ollenkaan käytössä perinteisiä värityskirjoja, vaan olen kopioinut värityskuvia kirjoista tai tulostanut netistä. Näin lapset voivat itse valita mitä haluavat värittää, ja valmiin värityskuvan voi viedä kotiin.

Aiemmin kun lapsilla oli käytössään värityskirjat, niin osa kuvista oli sellaisia, ettei lapsi halunnut niitä värittää. Toisinaan taas kirjan sivut väritettiin nopeasti ja... valmis! Nyt kuvia on yllin kyllin, eikä synny kilpailua siitä kuka saa kirjan ensin valmiiksi.

Värityskuvien kopiointi on kannattavaa enkä vain silloin jos käyttettävissä on kopiokone, taitaisi kopioiden teettäminen tulla kalliiksi jossain kopiointiliikkeessä. Meillä on onneksi lupa käyttää päiväkodin kopiointikonetta, kun työtä varten kopiomme kuvia.

Askarteluista

Askartelumalleja kannattaan kierrättää ja tallettaa tulevaa käyttöä varten. Omat askartelumallini olen kerännyt kansioon, erilaisiin kansio- ja valokuvataskuihin. Näin voi käyttää samoja mallineita uudelleen ja uudelleen.

Lisäksi kun askartelumallineet ovat kerättynä kaikki samaan paikkaan, niin silloin on helppo ottaa niitä käyttöön myös silloin, jos ryhmässä on "himo"askartelijoita, jotka haluavat askarrella useamminkin viikon aikana.