Pääsiäismuna

Tänään olemme maalanneet tällaisia pääsiäismunia. Maalina helmiäisakryylimaali ja muina materiaaleina on käytetty muovimunaa, puutikkua, varsiteippiä, höyheniä ja nauhaa.

Ensin muovimunaan on laitettu kiinni tikku, ja lapset ovat maalanneet ne ja kuivumisen jälkeen aikuinen on teipannut höyhenet kiinni ja solminut rusetin teipin päälle koristeeksi. Isommat lapset toki voivat laittaa höyhenet ja nauhat itsekin mutta meillä lapset ovat vielä sen verran pieniä, ettei homma vielä oikein suju. Maalaaminen on kuitenkin aina kivaa.

Meidän askartelijat olivat 2½-4 -vuotiaita

Joskus suunnitelmat toteutuu ja ...

Toisinaan mikään ei mene niinkuin on suunnitellut, mutta sehän ei meitä haittaa juurikaan. Aina pitää olla takataskussa varasuunnitelma, niinkuin esimerkiksi tänään. Tarkoituksenamme oli marmoroida muovimunia, mutta kuinkas kävikään? Olin ostanut Tiimarista uudet värit joiden kuvittelin toimivan marmoroinnissa, vaan eipäs toimineetkaan. Ja koska värit eivät käyttäytyneet kuten kuvittelin meni askarteluun enemmän aikaa kuin olin alustavasti varannut. Oltiinpa sitten aamupäivä sisällä, askarreltiin, loruteltiin ja leikittiin. Sujuihan se päivä näinkin. Iltapäivällä sitten suunnataankin heti välipalan jälkeen ulos.

Kuvien lataaminen kamerasta koneelle sitten keksi myös tehdä tenän. Yleensä kun kameralta lataa koneelle kuvia niin kone tunnistaa mitkä kuvat ovat jo  koneella, eikä siten lataa kuvia kahteen kertaan, mutta tänäänpä sitten ei tunnistanutkaan ja kameralla oli yli 200 kuvaa, joista reilut 130 latautui koneelle uudelleen - kiva - kiva. Nyt ne ylimääräiset kuvat on siivottu pois koneelta ja kone nakuttaa kuvien kopioita levylle talteen. Ja sitten menee kameran muistikortti tyhjennykseen, kun kopiointi on valmis - reilun viiden minuutin kuluttua.

Maanantai

Rairuohot ovat viikonlopun aikana venehtäneet jo ihan mukavan mittaisiksi, yritän huomenissa ottaa niistä kuvia.

Tänään olimme aamupäivän ulkona kiipeilemässä lumikasassa, ja pienin huusi aina ylös päästyään minulle: Kato ..... ja sitten laski hurjaa kyytiä alas kasaa. Kaikilla oli kivaa ja oltiin aika märkiä koko porukka kun lopulta sisälle päästiin.

Sisälle tullessa meitä odottikin yllätys, muttei niin kovin kiva sellainen. Kaikkihan tietävät, että eilen on siirretty kelloja tunnilla eteenpäin, eikö vain? Ja aina on kello tai pari, jotka jäävät kääntämättä, totta tämäkin? No, meillä se kääntämättä jäänyt kello huomatiin tänään, kun uuni ei ollut ajastuksesta huolimatta mennyt päälle. Ei tietenkään, koska kello oli tunnin myöhässä, ja on edelleen! Täytyy laittaa se aikaan, kun lapset heräävät, nyt ei viitsi, kun se piipittää aika kovaa, kun sitä ajastaa.

Virpomisvitsat

Eilen aamupäivällä haimme pajunvitsoja ja iltapäivällä sitten koristelimme niitä. Perinteisten höyhenten lisäksi käytimme koristeena kreppipaperista leikattuja suikaleita ja serpentiiniä. Höyhenissä oli valmiiksi ohut rautalanka, jolla kiinnitys onnistui hyvin, kun ensimmäisen kierroksen oksan ympäri teki aikuinen. Muut koristeet kiinnitettiin ihan liimaamalla paperi oksan ympäri. Liimana käytimme tällä kertaa puikkoliimaa.

Nämä vitsat ovat kolme ja kesällä neljä täyttävien lasten aikaan saannoksia. Kolmivuotias innostui tekemään vitsan myös ryhmän pienimmälle, kesällä kaksi täyttävälle lapselle. Ihana katsella kun pienempi näytti isommalle mihin kohtaan haluaa liimattavaksi paperisuikaleita.

Helppo purkki rairuoholle

Tämä rairuohopurkki on tehty viilipurkista, jonka päälle on liimattu askarteluhuovan palasia. Todella helppo malli toteuttaa kaiken ikäisten kanssa. Isommat voivat leikata palat itse, mutta pienimmät voivat liimata valmiiksi pienittyjä, vaikkapa tähdepaloja.

Tämän purkin liimasi ja myös kylvi kesällä kaksi täyttävä hoitolapsi.

Minkä ikäisen lapsen kanssa voi askarrella?

Kuvassa erilaisia saksia: tummemman vihreät Fiskarsin vasenkätiset lastensakset, vaalenvihreät Fiskarsin lastensakset, joihin voi laittaa lapsen nimen, punaiset pienet itsestään aukevat sakset, oranssit oikeakätiset Fiskarsin lastensakset sekä siniset kaksilenkkiset sakset

Meillä askarrellaan kaikkien lasten kanssa, aivan sylilapsia lukuunottamatta. Noin vuoden vanha nauttii silmin nähden piirtämisestä ja maalaamisesta, jos vain välineet ovat lapsille sopivat ja aikuinen on siinä vieressä varmistamassa, etteivät kynät ja värit joudu väärään paikkaan, kuten niellyksi. Ihan pienten lasten kanssa täytyy toki huomioida, että tuotos ei toki aina kaikista katsojista näytä kovin esittävältä, vaan viiva paperissa voi hyvinkin olla vaikkapa auto tai äiti. Reilu 1½-vuotias voi jo kokeilla liimaamista aikuisen silloinkin opastaessa, minne liimaa laitetaan ja että mitä eroa on esim. liimalla ja maalilla. Liiman levitys onkin tosi kivaa, joskus jopa niin kivaa, että lasta on vaikea saada luopumaan liiman levityksestä.

Lapsen kiinnostuneisuudesta ja motoriikan kehittymisestä riippuen saksia voi antaa lapsen käyttöön 2-3-vuotiaalle. Jos kiinnostusta riittää niin aika moni 3-vuotias osaa käyttää saksia ja oppii ennen nelivuotispäiväänsä leikkaamaan viivaa pitkin helppoja muotoja. Aluksi lapselle kannattaa varata tylppäkärkiset, mutta kuitenkin riittävän terävät sakset, joilla on helppo leikata silppua, jonka voi taas vaikka liimata toiseen paperiin, ja yllättäen meillä onkin valmis askartelu! Samanikäisenä lapselle voi opettaa myös esim. pistelyä ja muovailua, piirtämistä ja maalausta unohtamatta.

4-5-vuotias onkin yleensä jo kohtuullisen taitava käyttämään erilaisia välineitä, kuten saksia ja neuloja, joten tämänikäisen kanssa voi tehdä vaikkapa ompelukuvia tai muita helppoja ompelutöitä. Myöskään aikuisen ei tarvitse enää aina istua vieressä kun tämän ikäinen askartelee, vaan aikuinen voi antaa ohjeen ja lapsi toteuttaa sen, tai lapsi voi tehdä omia askarteluja saatavilla olevista materiaaleista. 4-5-vuotiaan kanssa voi myös huovuttaa, painaa kankaalle tai paperille.

Lähempänä eskari-ikää lasten kanssa voikin sitten tehdä jo vaikka mitä, vaikkapa virkata ketjusilmukoita tai kirjoa vohvelikankaalle.

Askarrella voi siis lähes kaikenikäisten kanssa, jos vai lapsella riittää mielenkiintoa. Aikuisen tehtäväksi jää tarjota välineitä, aikaa ja opastusta. Joskus voi olla myös tarpeen tarkistaa omaa käsitystään siitä, mikä on askartelemista? Minusta askartelu on sitä, että lapset saavat tehdä asioita, ei niinkään se mikä se lopputulos on. Askartelun paras anti hoitajalle on se kun huomaa lapsen oppivan uusia asioita ja se onnistumisen ilon hymy mikä leviää lapsen kasvoille itse tehdessä.

Tiistaita!

Tänään kylvämme ensimmäiset rairuohot. Toivottavasti ehtivät muutakin kuin itää ja saadaan pupuille ja tipuille komeat vihreät hiukset.

Viikonloppu menikin vatsataudin merkeissä sekä minulla, että osalla hoitolapsista. Tänään hoidossa on vain kaksi lasta, olimme kiipeilemässä lumikasoissa ja pienempi lapsista sain kasvoihinsa vähän pientä naarmua, kun kieri kasaa alas. No, tekevälle sattuu!

Ihanaa kun auriko paistaa ja linnut laulaa. Lapsetkin miettivät jo mitä tekevät kesällä. Uimaan tekee ilmeisesti jo mieli.

Pääsiäisen odottelua

Tänään aamupäivällä olimme ulkoilemassa, ja reilu 1½-vuotias meinasi nukahtaa seisaalteen. Eilen illalla oli satanut reppaasti lunta... vaihteeksi... ja lähdimme möyrimään lumessa. Isommat pääsivät hyvin tienpenkan yli, mutta pienimmän oli tyytyminen hoitaja seuraan. Siinä sen sitten näkee... hoitajan seura on niin tylsää, että seisaalteen meinaa nukahtaa .

Eilen saatiin kaikkien rairuohopurkit tehtyä, paitsi pienimmän, jolle teemme vähän erilaisen, helpomman version. Työkaverin vinkin mukaisesti aiomme pienimmälle valmistaa purkin, joskin hieman ohjetta soveltaen, liimaamalla purkkiin korsteeksi höyheniä ja huovanpalasia. Ensiviikolla sitten olisi tarkoitus kylvää ruohot.

Meilläpäin ei ole juurikaan vielä näkynyt pajunkissoja, täytyy varmaan viikonloppuna kulkiessaan pitää silmät auki, joska niitä jostain löytyisi, jotta saataisiin muutama vitsa aikaiseksi. 

Kevättä ilmassa

Tänään aamupäivällä oli aivan ihana kevättalven ulkoiluilma, aurinko paistoi ja linnut lauloivat.

Olimme lasten kanssa hankikantoisilla, tai siis lapset olivat, hoitaja kyllä upposi reisiä myöten lumeen. Syntynyt kuoppa olikin lapsista tosi kiva, kun siellä seisoivat vuoronperään kainaloitaan myöten hangessa.

Näimme rusakon ja naapurin koira ihmetteli tien toisella puolella, ketä siellä oikein on, siellä leikkipuiston penkan takana? Hyvin oli koulutettu koira, kun pysyi ihan nätisti omalla tontilla, vaikka taisi vähän tehdä mieli tulla katsomaan lapsia, kun kiemurteli ja heilutti häntäänsä, siten kuin koirat tekevät halutessaan leikkiä.

Rairuohokippoja

Tänään askartelimme aamulla lähes kolmivuotiaan kanssa tällaisia rairuohokippoja. Materiaaleina on käytetty osin kierrätystavaraa osin uutta. Aluksi ajattelin, että teemme kipot vessapaperin hylsyistä, mutta sitten löysin kaapeistani sellaisia vanhoja käyttämättömiä pieniä kippoja, joita käytetään kaupassa, kun maistatetaan ihmisille jotain.

Eli siis molemmat kipot on tehty periaatteessa samoin, ja tarvikkeina on niiden kippojen lisäksi, kartonkia, huopaa, valmissilmiä, höyheniä, niintä, cenilletupsu ja helmi.

Ensin leikkasimme kartongista suikaleen, jonka pituus oli kaksi kertaa kipon yläreunan ympärysmitta, ja teippasimme se sopivaksi renkaaksi. Seuraavaksi päällystimme renkaan huovalla sekä liimasimme silmät ja muut eläimien "osat" paikoilleen. Tipulle höyhenistä siivet ja kartongista nokka, pupulle kartonkikorvat, cenilletupsuhäntä, niiniviikset ja helmenpuolikasnenä.  

Lopuksi kippo renkaan sisälle odottamaan multaa ja siemeniä, joista toivottavasti kasvaa molemmille komeat hiukset.

Uusi sivu

Olen lisännyt uuden sivun, johon olen koonnut käytäntöjämme. Kirjoitettuna käytännöt vaikuttavat ehkä heiman kovilta tai jopa jyrkiltä, mutta käytännössä kun asiat tehdään aina periaatteessa samalla tavalla, lapsien päivät muototuvat turvallisiksi, ja turvallisessa ympäristössä lapsen on mukava ja helppo olla ja oppia uusia asioita.

 

Mitäs tehtäis tänään?

Aamulla herätessä oli taas -18 pakkasta, mutta onneksi aurinko paistaa ja jo lämmittää. Toiveissa on siis päästä ulos vielä aamupäivän aikana.

Iltapäivällä menen hammaslääkäriin, ja lapsia tulee siksi aikaa hoitamaan päivähoidon varahenkilö. Osan ajasta lapset nukkuvat, ja minun pitäisi olla takaisin välipalaan mennessä, mutta laitan kuitenkin välipalan valmiiksi, jos vaikka hammaslääkärin ajat ovat myöhässä - niinkuin yleensä ovat.

Loppuviikosta olisi tarkoitus kylvää rairuohot, ja niitä varten askartelemme jonkinlaiset "purkit". Idea on jo olemassa, nyt vain täytyy etsiä välineet kaapeista ja ryhtyä toimeen.

Palataan asiaan ja aurinkoista päivää kaikille!

H*****ti

Otsikko kertokoon kaiken, vaikka kiroilu ei yleensä tapanani olekaan.

Jostain syystä tänä talvena kaikki sairaudet on iskeneet minuun, eli taas ollaan sairaslomalla. Tänään menee jo kohtalaisesti, joten käyn täällä vähän päivittelemässä. Josko sitten ensiviikolla jaksaa paremmin.

Traktori

Tänään ollaan oltu pulkkamäessä, ja aika pitkälle mäki luistikin, vaikka yöllä oli satanut taas lisää lunta. Lapset menivät innoissaan ylös ja alas mäkeä. Valiettavasti kamera jäi kotiin olimme saaneet hienoja kuvia punaposkista lapsista.

Kun tulimme pulkkamäestä takaisin pihaan niin naapuri tuli traktorilla auraamaan pihasta lumia, kun sitä on pakkaantunut aikamoinen kinos tuohon parkkipaikalle. Ei enää yhtään ollut kiire sisälle tekemään ruokaa eikä nälkäkään enää ollut. Lopulta pääsimme sitten sisälle ja ruoanlaittoon, kun traktori lähti pois.

Unetkin tuntuvat maistuvan hyvin. Isompi lapsista meinasi nukahtaa jo ennen satua. sängystä kuului vain aikamoisen raukea "joo", kun kysyin joko aletaan lukea satua.

Maanantai

Tällä viikolla hoidossa on vain kaksi lasta, ja muutoinkin viikko on lyhyt, koska aion pitää korvausvapaita pari päivää loppuviikosta.

Tänään olimme liikuntahallilla ja huomenna olisi tarkoitus lähteä pulkkamäkeen. Nyt varmaan pulkkailu onnistuu paremmin, kun pienin hoitolapsista on lomalla, hän kun ei oikein tahtoisi olla ulkona. 

Vapaapäivät tulevat nyt kyllä tarpeeseen, kun olen ollut aika väsynyt viimeaikoina, ja on sen tainnut huomata täälläkin, kun olen aika laiskasti päivitellyt blogia. Väsymyksen syykin on selvillä sikäli, että viimeaikoina hartiat ovat olleet aikamoisen jumissa. Onneksi tänään pääsee hierojalle.

Toisaalta on ihanaa, kun ihan selvästi päivät ovat jo pidentyneet ja valoa riittää koko päiväksi. Synkin pimeys on taas tältä talvelta ohi! (Toivottavasti)