sunnuntai 15. marraskuuta 2009

Lepopäivä


Sunnuntaihan on perinteisesti lepopäivä, tai ainakin ennen näin oli, kun koko maa oli pysähtynyt, ja korkeintaan kirkon ovet olivat avoinna. Nykyisin avoinna ovat myös kauppojen ovet ja jotenkin sunnuntait tuntuvat arkisemmilta kuin aikaisemmin. En siis mitenkään ole uskonnollinen, mutta jotenkin vain tuntuu siltä, että sunnuntait eivät enää ole sellaisia unenomaisia päiviä, jolloin ei "tapahdu" mitään, sellaisia lapsuuden sunnuntaipäiviä, jolloin valmistettiin "parempaa ruokaa" ja syötiin perheen kanssa yhdessä.

Eilinen aamupäivä kului työn merkeissä, kun laadimme oman alueemme perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelmaa. Paikalla olikin hyvin edustettuna lähes koko tiimimme, ja saavutimme kaikki eiliselle asetetut tavoitteet. Seuraavaksi kokoonnumme tiimejen vetäjien kesken ja sovimme seuraavasta tavoitteesta ja aikataulusta. Lopullisesti työ olisi tarkoitus olla valmiina ensi keväänä.

Meillä on nyt menossa joku oikein päivitys- ja uudistamisbuumi: laaditaan yksikkövasuja ja uudistetaan päivähoidon lomakkeita. Osa eilisestä aamusta käytettiinkin arvioimalla uudistettua lapsen vasu-lomaketta. Meillä siis lapsen vasuja on tehty myös perhepäivähoidossa jo vuosia, joten mitään uutta se ei meille enää ole, uutta ei ole myöskään se, että lomakkeita uusitaan.

Nyt käyttöönotettava lapsen vasu-lomake on jo kolmas laatuaan, ja olemme kovasti lomaketta kritisoineet, koska nyt kahden aikaisemman lomakkeen jäljiltä meillä on aika hyvää kokemusta siitä, millainen lomake olisi mahdollisesti kaikkia yhteistyötahoja parhaiten palveleva. Mielestämme nyt kun lomake vaihtuu, niin ei siinä juurikaan tapahdu parannusta, vaan edellinen osin toimimaton lomake korvataan uudella myös osin toimimattomalla lomakkeella. Yleensä kuitenkin olen ollut sitä mieltä, että kaikkea voidaan kokeilla, mutta nyt tuntuu siltä, että tavallaan ei olla otettu olleenkaan opiksi siitä millaisia kokemuksia meillä on siitä vanhasta lomakkeesta. Asia nostaa tunteita pintaan ja sitämyöten kapinahenki nousee... tosi aikuismaista... eikö totta?

Nyt siis jotenkin kaipaisi sitä vanhan ajan sunnuntaita... rauhallista, unenomaista olotilaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti